Lyhyesti: Kohorttianalyysi seuraa asiakasryhmien käyttäytymistä, kun ryhmillä on yhteinen alkutapahtuma tai ominaisuus, kuten ensimmäisen tilauksen kuukausi, tuote tai hankintalähde.
Miten käytän kohorttianalyysiä käytännössä
Käytännössä en käytä kohorttianalyysiä vain yhtenä numerona esityksessä. Päätän ensin, mitä päätöstä sen pitäisi täsmentää, mikä data tai havainnot tukevat sitä ja kuka muuttaa jotain tuloksen perusteella. Määrittelen lähtökohdan, aikajanan ja lopputuloksen johdonmukaisesti jokaiselle ryhmälle ja vertailen pysyvyyttä, katetta tai aktivointia ryhmien ollessa saman ikäisiä. Kirjaan myös lähtötason, mittauspäivän ja tulkinnan rajat. Näin voin erottaa todellisen parannuksen työkalussa, otoksessa tai kysymyksen muotoilussa tapahtuneesta muutoksesta.
Mitä kannattaa seurata
Suurin riski on näennäinen tarkkuus. Pienet kohortit voivat näyttää dramaattisilta, ja asiakasmixin muutos sekoitetaan helposti tuotteen muutokseen. Siksi vertaan tulosta ajan mittaan, vakaassa otoksessa ja kaupallisen kontekstin rinnalla. Jos termi ei johda konkreettiseen seuraavaan askeleeseen, se ei ole tuottanut analyysiä vaan ainoastaan uuden nimikkeen.
Päätöksiä ohjaavat kysymykset
- Mikä tarkalleen määrittää kohorttiin kuulumisen?
- Vertaammeko ryhmiä samassa iässä?
- Onko otos riittävän suuri?
- Mikä prosessimuutos selittää eron?